Konesaumakatot Tampereella
Peltisepänliike 4F toteuttaa uudet konesaumakatot sekä vanhojen konesaumakattojen korjaukset ja saneeraukset Tampereella ja Pirkanmaalla. Arvioimme kohteen ja ehdotamme tarkoituksenmukaisen toteutuksen. Tilaaja päättää työn lopullisesta laajuudesta. Työhön voivat kuulua esimerkiksi pohjatyöt, rivipeltien valmistus, saumaukset, läpiviennit sekä muut pellitykset ja yksityiskohdat.
Konesaumakatto on pitkäikäinen kattoratkaisu
Konesaumakatto on peltikate, jossa kattopellit liitetään toisiinsa saumaamalla. Katto rakennetaan rivipelleistä, jotka kiinnitetään rakenteeseen alapuolelta ja saumataan yhtenäiseksi kattopinnaksi.
Saumattu rakenne mahdollistaa piippujen, läpivientien, jiirien, räystäiden ja rännien sovittamisen osaksi kattopintaa. Siksi konesaumakatto soveltuu myös monimuotoisiin ja paljon yksityiskohtia sisältäviin kattoihin.
Konesaumakaton etuna on myös korjattavuus. Vanhaa kattoa ei aina tarvitse uusia kokonaan, vaan esimerkiksi vaurioituneita kohtia, jalkarännejä ja muita yksityiskohtia voidaan uusia erikseen, jos katon muu kunto sen mahdollistaa. Korjaustarve ja järkevä toteutustapa arvioidaan aina yksilöllisesti.
Nykyisessä RT-ohjeistuksessa (RT 103867 Konesaumattu peltikatto 5.3.2026) konesaumakaton tekniseksi käyttöiäksi tavanomaisissa Suomen olosuhteissa on määritelty 60 vuotta. Tekninen käyttöikä ei kuitenkaan tarkoita, että katto olisi tämän jälkeen automaattisesti uusittava. Katon todellinen käyttöikä riippuu muun muassa materiaalista, toteutuksesta, olosuhteista sekä huollosta ja kunnossapidosta.
Uuden konesaumakaton rakentaminen
Uuden konesaumakaton toteutus alkaa kohteen rakenteiden ja lähtötilanteen tarkastamisesta. Uudisrakennuksessa katon pohjarakenne voidaan suunnitella suoraan konesaumakattoa varten. Varsinainen kattotyö etenee pohjatöistä rivipeltien asennukseen, saumaukseen ja yksityiskohtien viimeistelyyn.
Pohjatyöt
Pohjarakenteen tehtävä on muodostaa tasainen ja toimiva alusta konesaumakatteelle. Toteutustapa riippuu olemassa olevista rakenteista ja valitusta alusratkaisusta.
Vanhaa kattoa puretaan tarvittavilta osin ja samalla rakennetaan uusi pohja konesaumakattoa varten. Tässä kohteessa vanhojen peltien alla ollut huopakate jäi rakenteeseen, jonka päälle tehtiin uudet ruoteet ja umpilaudoitus raakaponttilaudasta. Umpipohja muodostaa tasaisen alustan aluskermille ja varsinaiselle konesaumakatteelle.
Pohjat voidaan toteuttaa myös harvalaudoituksella ja roikkuvalla aluskatteella tuuletusrakoineen. Harvalaudoituksen lautojen väli on melko tiheä, noin 20–60 mm.
Kun puupohja on valmis, sen päälle asennetaan aluskermi ennen varsinaista konesaumakatetta. Kuvassa aluskermit ovat jo paikoillaan ja katon päällä näkyvät laudat toimivat väliaikaisina tukina, joilla kermitys pidetään paikallaan ennen pellityksen asentamista.
Konesaumakaton asennus
Kun pohjat ovat valmiit, siirrytään varsinaisen peltikatteen asentamiseen. Konesaumakatto tehdään katon mittoihin valmistetuista rivipelleistä, jotka nostetaan katolle ja kiinnitetään rakenteeseen ennen saumojen sulkemista. Asennus etenee lape kerrallaan, ja katon harjat, räystäät sekä muut liittymät viimeistellään osaksi samaa pellityskokonaisuutta.
Kuvassa verstaalla valmistetut rivipellit on pakattu työmaalle kuljetusta ja nostoa varten. Huolellinen esivalmistelu helpottaa asennuksen etenemistä työmaalla.
Kuvassa katon ensimmäinen lape on jo pellitetty. Harjalle tuleva pelti on tässä työvaiheessa käännetty sivuun, jotta vastakkaisen lappeen pellit voidaan asentaa. Kun molemmat lappeet ovat valmiit, harjan pellit nostetaan pystyyn ja saumataan toisiinsa.
Saumojen viimeistely
Konesaumakaton rivipellit liitetään toisiinsa saumaamalla. Oikein toteutettuna konesaumattu rakenne muodostaa 100 % vedenpitävän vesikatteen. Pellit ja katon yksityiskohdat liitetään toisiinsa saumaamalla tai muotoilemalla rakenne niin, että varsinainen kattopelti säilyy ehjänä. Konesaumapelti kiinnitetään rakenteeseen alapuolelta, joten valmiiseen kattopintaan ei tehdä katteen läpäiseviä kiinnityksiä. Katon eri kohdissa saumat päätetään ja muotoillaan tilanteen mukaan, esimerkiksi räystäällä ja harjalla.
Konesaumakaton vedenpitävyys perustuu varsinaiseen peltikatteeseen, saumauksiin ja oikein toteutettuihin yksityiskohtiin. Aluskate ei muodosta katon varsinaista vedenpitävää pintaa, vaan sen tehtävänä on muun muassa hallita pellin alapintaan muodostuvaa kondenssivettä ja tukea kattorakenteen kosteusteknistä toimintaa.
Räystäällä pystysauma täytyy päättää hallitusti. Kuvassa saumojen alapäät on tehty niin sanotuiksi rotanhänniksi, joissa pystysauma kapenee ja päättyy siististi räystäslinjaan. Kyseessä on peltisepäntyön yksityiskohta, joka tehdään käsityönä osana katon viimeistelyä.
Kuvassa konesaumattu teräspelti on asennettu aluskermin päälle ja rivien väliset saumat on tehty kaksinkertaisina. Laajassa kattopinnassa sama periaate toistuu rivistä toiseen, kunnes koko lape muodostaa yhtenäisen saumattujen peltirivien kokonaisuuden.
Vanhan konesaumakaton saneeraus
Vanhan konesaumakaton saneerauksessa työn laajuus määräytyy katon ja rakenteiden kunnon perusteella. Käyttökelpoisia osia voidaan säilyttää ja vaurioituneita tai elinkaarensa päähän tulleita osia korjata tai uusia. Tarvittaessa kattorakennetta avataan, jotta katteen alla olevien rakenteiden kunto voidaan arvioida ennen lopullisia ratkaisuja.
Kuvassa vanhaa patinoitunutta kuparikattoa avattuna. Jyrkkä paraabelin muotoinen kattopinta ja alaosassa peltisepän tekemä tuplakouru havainnollistavat saneerauskohteen rakenteellista erityisyyttä.
Saneerauksessa uusi pellitys voidaan sovittaa olemassa olevaan rakennukseen ja säilytettäviin kattopintoihin. Uusi kupari erottuu aluksi selvästi vanhasta patinoituneesta pinnasta, mutta kuparin pinta muuttuu ajan myötä luonnollisesti. Kuvassa näkyy kuparinen konesaumakatto Vatialan siunauskappelissa Kangasalla.
Katso myös toteutettu kohde: Vanhan konesaumakaton entisöinti, jossa vanhaa konesaumakattoa kunnostettiin säilyttäen mahdollisimman paljon rakennuksen alkuperäistä rakennetta ja ilmettä.
Pellitykset ja yksityiskohdat tehdään kohteen mukaan
Konesaumakaton yksityiskohdat tehdään katon rakenteiden ja muotojen mukaan. Piippujen, kattoluukkujen, ikkunoiden, kourujen ja muiden liittymien pellitykset sovitetaan osaksi kattokokonaisuutta. Juuri näissä kohdissa korostuvat työn suunnittelu, pellin muotoilu ja saumauksen toteutus. Saman tyyppinenkin yksityiskohta voidaan joutua toteuttamaan eri tavalla eri rakennuksissa.
Esimerkkejä konesaumakaton yksityiskohdista
Seuraavat kuvat näyttävät muutamia esimerkkejä piippujen, kattoikkunoiden, rännien ja muiden liittymien toteutuksesta.
Piipun liittyminen kattopintaan on yksi konesaumakaton tyypillisistä yksityiskohdista. Pellitys rakennetaan piipun ympärille ja liitetään saumaten ympäröivään kattopellitykseen. Toteutus riippuu muun muassa piipun sijainnista, koosta ja katon muodosta.
Kuvassa piipun pellitys on vielä työvaiheessa. Piipun ympärille rakennettavat pellit muotoillaan ja sovitetaan kattopintaan ennen saumojen viimeistelyä. Keskeneräinen vaihe näyttää hyvin, ettei valmis piipunpellitys ole vain katon päälle lisätty suojus, vaan osa kattopinnan pellitystä.
Valmiissa pellityksessä piipunjuuren ja piipun kuoren pellit on sovitettu ympäröivään konesaumakattoon. Kuvassa näkyy myös kattoluukun liittymä. Useasta erikseen muotoillusta peltiosasta muodostuu valmis kokonaisuus, jossa kattopinta, pystyrakenteet ja useat saumat kohtaavat samalla alueella.
Piipun takapuolelle voi katon muodosta ja piipun sijainnista riippuen muodostua kohta, johon vesi ja loska helposti kerääntyvät. Tässä kohteessa piipun taakse on tehty pellistä kaatokiila, joka ohjaa vettä ja loskaa pois piipun takaa sivuille.
Piipunjuuri ja kuoripellit on samalla saumattu osaksi muuta kattopintaa. Kaatokiila on hyvä esimerkki siitä, kuinka yksityiskohdan muoto ratkaistaan kohteen mukaan eikä samalla tavalla jokaisella katolla.
Pyöreän kattoikkunan kaaren yläosa havainnollistaa, miten vaativa yksityiskohta rakennetaan osaksi yhtenäistä ja vedenpitävää konesaumakatetta. Kaareva osa muotoillaan käsin ja liitetään ympäröivään kattopintaan saumaamalla. Saumojen sijoittelu ja pellin muotoilu tehdään niin, että yksityiskohdasta muodostuu ehjä osa vesikatetta ja vesi johdetaan hallitusti pois katolta.
Kuva havainnollistaa hyvin, miten epätavalliset muodot ja liittymät voidaan toteuttaa kohteen mukaan, kun pellin leikkaus, muotoilu ja saumaus suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Tämä mahdollistaa myös sellaiset yksityiskohdat, joita ei voida ratkaista suorilla vakio-osilla.
Kuvassa valmistetaan kuparisen tuplakourun sisäosaa. Tuplakourussa kaksi peltikourua muodostaa päällekkäisen rakenteen, jonka sisään voidaan sijoittaa käsintehdyt rännikoukut.
Tällainen kouru ei ole irrallinen valmis tuote, vaan se rakennetaan osaksi katon pellitystä ja mitoitetaan kohteen mukaan. Kupari soveltuu hyvin käsin muotoiltaviin yksityiskohtiin, ja tässä kohteessa materiaali liittyy myös katon muuhun kuparipellitykseen.
Tuplakourun pitkää kupariosaa muotoillaan kuvassa käsirissalla eli benderillä. Työkalulla peltiin voidaan tehdä kanttauksia suoraan työmaalla ja valmistaa myös pitkiä yhtenäisiä kappaleita.
Työmaalla tehtävä muotoilu helpottaa osan sovittamista olemassa olevaan rakenteeseen ja vähentää pitkien valmiiden kappaleiden kuljetustarvetta.
Konesaumakatto erilaisiin kohteisiin
Konesaumakatto voidaan toteuttaa hyvin erilaisiin rakennuksiin ja kattomuotoihin, pienestä saunasta omakotitaloon tai suurempaan rakennukseen. Kohteen koko, katon kaltevuus, materiaalit ja yksityiskohdat vaikuttavat toteutukseen, mutta perusperiaate säilyy samana: pellit valmistetaan mittoihin ja liitetään toisiinsa saumaamalla.
Konesaumakatto loiville ja jyrkille katoille
Konesaumakatto soveltuu hyvin erilaisille kattokaltevuuksille aina loivista katoista jyrkkiin kattopintoihin. Katon kaltevuus vaikuttaa kuitenkin rakenteiden, vedenpoiston ja yksityiskohtien toteutukseen.
Nykyisen RT 103867 Konesaumattu peltikatto -ohjeen mukaan konesaumattua peltikatetta voidaan käyttää katoissa, joiden kaltevuus on vähintään 1:10 eli noin 5,7 astetta. Loivilla katoilla veden poistumiseen, aluskatteen valintaan, läpivienteihin ja saumojen tiivistämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Konesaumakatto soveltuu myös hyvin jyrkille ja muodoltaan poikkeaville kattopinnoille. Jyrkillä katoilla veden poistuminen ei ole samalla tavalla kriittinen kysymys kuin loivilla katoilla, mutta katon muoto, saumojen ja pellitysten toteutus sekä työn turvallinen tekeminen korostuvat. Kuvan kaarevalla kuparikatolla kaltevuus muuttuu saman kattopinnan matkalla loivasta lähes pystysuoraan, joten pellit ja yksityiskohdat on sovitettava katon muotoon koko lappeen matkalla.
Kuvassa on alkuvuodesta 2026 valmistunut selkeä harjakatto, jossa konesaumattu teräspelti muodostaa koko kattopinnan. Tällaisessa kohteessa katon perusmuoto on yksinkertainen, mutta myös harjan, räystäiden ja muiden liittymien toteutus tehdään osaksi samaa konesaumattua kokonaisuutta.
Tässä kohteessa materiaaliksi on valittu 0,6 mm teräspelti GreenCoat Pural -pinnoitteella ja RR21-värissä. Materiaali ja väri valitaan kohteen sekä tilaajan toiveiden mukaan, eikä konesaumakatto tarkoita yhtä tiettyä ulkonäköä tai materiaalia.
Kuvassa on Pirkkalassa toteutettu saunan katto tummanharmaasta RR23-pellistä. Pieni kattopinta voidaan toteuttaa samoilla konesaumauksen periaatteilla kuin suurempikin katto.
Koko ei kuitenkaan yksin ratkaise työn vaativuutta: mittasuhteet, kattomuoto ja liittyvät rakenteet voivat tehdä pienestäkin katosta yksityiskohtaisen.
Konesaumakatot Tampereella ja Pirkanmaalla
Peltisepänliike 4F toteuttaa konesaumakattoja Tampereella ja muualla Pirkanmaalla. Työt suunnitellaan vuodenajan ja olosuhteiden mukaan, ja tarvittaessa kohde voidaan suojata työn ajaksi.
Kuvassa konesaumakattoa asennetaan aluskermin päälle talvisissa olosuhteissa Tampereella. Katon rakentaminen ei rajoitu vain kesäkauteen, mutta talvityössä olosuhteet vaikuttavat työjärjestykseen, materiaalien käsittelyyn ja siihen, mitä työvaiheita voidaan kulloinkin tehdä. Eri materiaaleilla ja pinnoitteilla on valmistajakohtaiset käsittely- ja muovauslämpötilat, jotka on huomioitava erityisesti kovemmilla pakkasilla.
Talvikohteessa korostuvat myös pohjien suojaaminen ja työn suunnittelu säätilan mukaan. Kylmimpinä jaksoina kaikkia työvaiheita ei ole tarkoituksenmukaista tehdä ulkona. Sääsuojalla voidaan puolestaan järjestää vakaammat työskentelyolosuhteet ja jatkaa kattotyötä myös talvikaudella.
Konesaumakaton toteutus alkaa kohteen arvioinnista
Käymme läpi katon rakenteet, nykyisen katteen kunnon ja ne yksityiskohdat, jotka vaikuttavat työn toteutukseen. Tämän perusteella kerromme, mitä kohteessa mielestämme kannattaa tehdä ja millä tavalla työ olisi järkevää toteuttaa.
Tilaaja päättää lopullisen työn sisällön ja laajuuden asiantuntijan arvion pohjalta. Työ voidaan rajata tai vaiheistaa silloin, kun se on teknisesti mahdollista. Sovimme yhdessä, mitä toteutetaan nyt ja mitä voidaan tarvittaessa jättää myöhemmäksi tai kokonaan toteuttamatta.
Usein kysyttyä konesaumakatoista
Kuinka kauan konesaumakatto kestää?
Nykyisen RT-ohjeistuksen mukaan konesaumakaton tekninen käyttöikä on tavanomaisissa Suomen olosuhteissa 60 vuotta. Tämä ei tarkoita, että katto pitäisi uusia 60 vuoden kohdalla. Hyvin toteutettu ja säännöllisesti huollettu konesaumakatto voi pysyä käyttökelpoisena huomattavasti tätä pidempään, jopa yli sata vuotta. Käyttöikään vaikuttavat muun muassa materiaali, katon rakenteet, työn toteutus, olosuhteet sekä kunnossapito.
Voiko konesaumakaton tehdä talvella?
Voi. Konesaumakattoja tehdään myös talvella, mutta kylmimmät jaksot voivat rajoittaa joitakin työvaiheita. Esimerkiksi pellin muovauslämpötilat ovat tuotekohtaisia, joten käytettävän materiaalin valmistajan ohjeet tarkistetaan ennen työskentelyä. Tarvittaessa katto voidaan tehdä sääsuojan sisällä.
Voiko vanhan konesaumakaton korjata vai pitääkö se purkaa kokonaan?
Usein vanhaa kattoa voidaan korjata ilman koko katteen purkamista. Mahdollisuus riippuu katteen ja sen alla olevien rakenteiden kunnosta; esimerkiksi yksittäisiä vaurioita, pellityksiä tai rännejä voidaan korjata tai uusia erikseen.
Miten konesaumakattoa huolletaan?
Konesaumakaton kuntoa kannattaa seurata säännöllisesti. Tarkastettavia kohtia ovat esimerkiksi saumat, pellitykset, läpiviennit, rännit ja vedenpoisto sekä katteen pintakunto. Roskat ja veden kulkua haittaavat epäpuhtaudet poistetaan ja vauriot korjataan ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa suurempaa haittaa. Huollon tarve riippuu katon materiaalista, iästä ja olosuhteista.
Tehdäänkö piiput ja muut läpiviennit samalla?
Piippujen pellitykset ja muut läpiviennit tehdään yleensä katonteon yhteydessä, jolloin ne voidaan sovittaa suoraan osaksi konesaumakaton rakennetta.
Läpivientejä voidaan tehdä myös jälkikäteen, mutta toteutus on yleensä työläämpi kuin katon rakentamisen yhteydessä. Uudiskohteissa piipulle voidaan tarvittaessa jättää valmiiksi varaus, koska vesikate tehdään usein jo rakennuksen runkovaiheessa, kun taas tulisijat ja piiput valmistuvat vasta myöhemmin. Tällöin lopullinen läpivienti ja pellitys tehdään myöhemmässä vaiheessa suunnitellun varauksen kohdalle.
Mistä konesaumakaton hinta muodostuu?
Hintaan vaikuttavat muun muassa katon koko ja muoto, pohjien kunto, materiaalit, läpivientien ja muiden yksityiskohtien määrä sekä työn laajuus. Siksi konesaumakatolle ei ole yhtä kiinteää neliö- tai kokonaishintaa, joka sopisi kaikkiin kohteisiin.
Onko konesaumakatto sama asia kuin lukkosaumakatto?
Ei. Konesaumakatossa rivipellit liitetään työmaalla mekaanisesti saumaamalla, ja katon yksityiskohdat voidaan rakentaa osaksi samaa saumattua kokonaisuutta. Lukkosaumakatteessa pellin reunaan on valmistettu valmiiksi lukittuva profiili. Ulkonäkö voi olla samankaltainen, mutta rakenteet ja toteutustapa ovat erilaiset.
Peltisepänliike 4F:n kattopalvelut keskittyvät konesaumakattoihin – uusiin kattoihin, saneerauksiin, korjauksiin ja huoltoihin. Lukkosaumakatteet ovat eri kattoratkaisu eivätkä kuulu tarjoamiimme kattopalveluihin.
